Syksyä ei voi estää!

Tänään talsimme Tuusulanjärven verkkolinjoilla Sepon kanssa. Syksystä muistutti lapinkirvisen lentoääni ja verkosta poimittu nuori sinirinta. Lapin linnut ovat täällä nyt, se on merkki siitä, että kohta sää alkaa jäähtymään. Muuten meno lintupuskissa oli tavanomaista, sillä valtalajina oli edelleen kesäinen ruokokerttunen, tuo dynaaminen ruovikoiden voimistelija!

Tässä syksyn ensimmäinen sinirinta, hailakka naaras.

Vihdoinkin sateeton maastoaamu!

Kärsimättömiä päiviä on tullut elettyä tässä viime aikoina, sillä pikkulintujen rangastuspaikkamme Tuusulanjärven rannalla on aktiivisesti mielessä, mutta pyyntihommiin en ole päässyt. Joko esteenä ovat olleet suku, perhe ja ystävät, työ tai matalapaineinen säätila joka on tuonut sateita aivan liikaa Etelä-Suomen ylle. Edellinen pikakäyntini rengastuspaikalle oli 20.8. (valju, sateinen aamu), mutta tänään vihdoin pääsin täyttämään vajetta sielussani.

Sääennuste lupasi illalla klo 21 aikaan aamuksi kahden pisaran sadetta 70 % todennäköisyydellä ja kaupan päälle 12 m/s N-puolen tuulta. Tätä uhmaten saavuin tapahtumapaikalle klo 5.00. Tuuli oli heikkoa N-puolelta, mutta sade oli kuivahtanut kokoon yön tunteina. Virittelin kuusi verkkoa asemiin. Tuli perusaamu: 27 rengastusta, joista 18 ruokokerttusia ja 2 rytikerttusia. Lisänä muutama pajulintu, pajusirkku, pari kerttua ja laulurastas. Klo 8 päätin että on aika lähteä oikeisiin töihin ja se oli siinä. Nyt tuntuu paremmalta, pääsin tekemään sitä mistä pidän. Ja sääennuste lupaa kuivempaa säätilaa viikonlopuksi, hienoa!

Pikkulintuja edelleen rengastellen Tuusulanjärvellä

Olemme jatkaneet pikkulintujen rengastushanketta Tuusulanjärven rantamilla edelleen kolleegani Sepon kanssa. Rengastuspaikalle on pyritty menemään päivittäin, mutta ajoittain työ- ja muu elämä estävät tämän toiminnan kiusallisella tavalla! Tuloksemme ovat olleet vaihtelevia, sillä lintujen muuttoaktiivisuus vaihtelee päivästä toiseen ja ilman näkyvää, tai muuten helposti ymmärrettävää syytä. Heikoimpina aamuina rengastussumma on jäänyt kymmenen linnun tienoille, kun parhaina aamuina luku on ollut viisinkertainen. Rengastuspaikkamme ei taida olla tarpeen vetovoimainen lintujen näkökulmasta, sillä lukumme jäävät huomattavasti pienemmiksi, kuin mitä Sepon aiemmassa hankkeessa Järvenpään Linturannassa, jossa päivittäiset rengastussummat olivat osapuilleen kolminkertaiset. Tällä hetkellä Linturannan alue on pysyvä SSP-rengastuskohde (sisämaan seurantapyynti), joten emme voi mennä alueelle omine rengastushankkeinemme.

Rengastuspaikkamme runsaimmin rengastettu laji on tällä hetkellä ruokokerttunen. Vanhat linnut ovat enimmäkseen jo lähteneet. 16.8. rengastettiin 20 kpl ruokokerttusta, kaikki tänä vuonna syntyneitä, eikä ainoatakaan vanhaa ruokokerttusta näkynyt. Samana päivänä hernekerttuja oli mukavasti liikkeellä: 2 vanhaa ja 5 nuorta. Muita tuon päivän lajeja olivat pikkulepinkäinen (5), pikkuvarpunen (3) ja pajulintu (9). Myös kaksi nuorta rytikerttusta sai renkaan koipeen.

Tänään 18.8. olin rengastuspaikalla klo 4.30 avaamassa verkkoja, mutta ennustettu sade saapui kolme tuntia etuajassa ja homma oli keskeytettävä heti alkuun. Ei auta kuin yrittää taas pian uudestaan!

Tässä muutama tilannekuva.

Tämä nuori rastaskerttunen tuli kontrolloitua 13.8. Seppo rengasti tämän linnun 1.8., joten se on viipyillyt alueella pitkään. Siipi oli täysmittainen, mutta rasvavarannot vielä niukat, joten valmiuksia pitkään muuttoon ei vielä kontrollipäivänä ollut.

Tässä nuori kultarinta.

Ja tuossa alla toistaiseksi syksyn harvinaisin lintu, nuori kirjokerttu. Uskoisin, että laji on jokasyksyinen läpimuuttaja alueellamme. Rengastustoiminnan vähäisyydestä johtuen laji vain jää huomaamatta. 1980- ja 1990-luvuilla Seppo, Jari Korhonen, Pauli Järvinen  ja Matti Lehti rengastivat Tuusulanjärven rantamilta 18 kirjokerttua (Tuusulassa 5 ja Järvenpäässä 13), mutta laji oli tuohon aikaan tosin nykyistä huomattavasti runsaampi pesimälintu.

Pikkulintujen rengastustouhut jatkuvat

Olemme ahertaneet pikkulintujen verkkopyynnissä Tuusulassa useimpina aamuina viimeisen 1,5 viikon aikana. Seppo on ollut ehtivämpi ja päässyt useammin maastoon. Tuloksemme eivät ole millään muotoa järisyttäviä, sillä lajisto on ollut melko tavanomaista ja päivittäiset rengastussummat ovat olleet hyvin maltillisia. Vilkkaimpana aamuna rengastussumma on hätyytellyt 50 linnun rajaa, mutta useimmiten ollaan liikuttu 20-30 rengastuksen vaiheilla aamua kohden. Minulle tuokin sopii, sillä kiireestä en niin välitä, eikä huipputulosta tarvitse tehdä. Ajatuksenamme on hakea parhaita verkkopaikkoja myöhemmin perustettavaa seurantapyyntiä varten. Syksyn mittaan sitten nähdään, että mitä tässä kannattaa tehdä...

Runsain rengastuslaji on viime päivinä ollut ruokokerttunen. Joukossa on vielä jonkin verran vanhoja lintuja, mutta tämän vuoden nuorukaiset ovat enemmistönä. Muita yleisiä lintuja ovat olleet hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu, pajusirkku ja pajulintu. Ryti-, luhta- ja viitakerttusia on myös kulkenut verkkojemme kautta lähes päivittäin. Eilisaamuna kokeilin tulevalla sirkkupyyntipaikalla verkkolinjojen toimivuutta. Hiljaista oli, eikä ainoatakaan sirkkua vielä näkynyt, mikä oli tietysti ajankohdan huomioiden odotettuakin. Alla kuvissa on vähän isompi sirkku. Ponteva tapaus. Sain pistää hiukka laastaria sormiin rengastuksen päätteeksi.

Tässä toisessa kuvassa näkyy pyrstön poikkeuksellinen juovitus.