Supertelkän haudontaurakka

Aamuinen räntäsade ei tahtonut rohkaista ulkohommiin lainkaan, vaan kun kevätkiireet tietää, niin enpä viitsinyt jäädä sisätiloihin näin vapaapäivänä. Ohjelmassa oli pöllönpönttökierros. Ajatuksena oli selvittää mahdollisesti asutut pöntöt ja rengastaa emo ja poikaset hieman myöhemmin, sen mukaan miltä pesinnät tänään näyttäisivät. Keski-Uudenmaan myyrätilanteesta minulla oli hapuileva käsitys, jotta myyriä ei juurikaan olisi. Talven olosuhteet olivat myyrille huonot, sillä vetiset ja vähälumiset talvet ovat myyrille myrkkyä. Mutta Vantaalla oli kuulemani mukaan 27.3. rengastetettu iso lehtopöllön poikanen, jonka arvioitu pesästälähtö olisi ollut viikkoa myöhemmin. Tätä taustaa vasten halusin tarkistaa omat pönttöni jo nyt, vähän tavanomaista aiemmin.

Iltapäivään mennessä selvisi, ettei tänään tarkastamissani 14 pöntössä pesi pöllöjä. Sen sijaan pöntön täyttäviä oravan  risukyhäelmiä löytyi, samoin pari telkän pesää. Ensimmäisessä telkän pesässä oli kahdeksan kylmää munaa, peittelemättöminä. Pesintä oli mahdollisesti tuhoutunut. Mutta jälkimmäinen telkän pesä olikin mainio tapaus. Telkkänaaras lähti pöntöstä kun laitoin tikapuut puuta vasten, mutta ei sentään ruiskaissut munien päälle, joita oli 17. Kaikki munat olivat lämpimiä ja selvästi mukana haudonnassa. Varsinainen supermamma! Tavallisimmin telkän munaluku on puolet tästä, joten arvattavasti supermamma on saanut haudottavakseen toisenkin telkkänaaraan munat. Tämä oli siis tilanne 17.4. Reilua kuukautta myöhemmin, 22.5. pesässä oli kuusi kuoriutumatonta ehjää munaa ja kaksi munaa, jotka ilmeisesti minkki oli syönyt. Pöntön katolla oli minkin ulosteen näköinen kiemura. Mahdollisesti pöntöstä on lähteyt 9 poikasta.

Tuossa alakuvassa vielä toisen helmipöllön pönttöni sisältö kankaalle paiskattuna. Siinä on sini- ja talitiaisen siipisulkia sekä pienen pöllön oksennuspalloja, tuommoisia pikkusormen pään kokoisia nokareita. Taitavat olla varpuspöllön masusta nämä.

Pönttöhommia ja rengastusten aloittelua

Alkaisikohan talvi olla takana? Vissiin, kun Tuusulanjärvikin oli suurimmaksi osaksi jäätön jo eilen. Kävin ilta-auringossa kiikaroimassa järvelle. Oli runsaasti vesilintuja (noin 400 sorsaa), mutta pahasti vastavalossa ja väreilyssä, joten jätin lajimääritykset tekemättä. Joo, kevät tarkoittaa sitä, että kohta alkaa taas aikamoinen tohina rengastus- yms. hankkeissa. Sitä kävin jo tänään ennakoimaan...
Olen muutaman viime vuoden aikana laittanut pienen määrän tuulihaukan pesälaatikoita tänne kotinurkille, missä nyt vaan on sopiva ladonseinä ollut tarjolla. Tuulihaukka on ollut pitkään poissa näiltä korkeuksilta, mutta lajin runsastuttua muualla maassa, on haukkoja alkanut riittää tännekin. Useampi huono myyrävuosi ei ole vauhdittanut tuulihaukan paluuta, mutta ehkäpä ensi vuonna tulee useampi pesintä. Tämän vuoden myyrillä, ei ihmeitä taida vielä tapahtua.

Tuusulanjärven rantamilla olen pitkään seurannut optimipaikalla olevaa tuulihaukan pesälaatikkoa. Keväisin ladolla näkee aina 1-2 haukkaa, mutta pesintää en ole pöntöllä nähnyt koskaan. Aamulla päätin lähteä käymään kyseisellä, jonkun muun kiinnittämällä pöntöllä, joka on ollut ladon seinässä ehkäpä jo 15 vuotta. Ladolle tullessani totesin, että onpa korkealla... Tikapuuni riittivät niukin naukin. Pesälaatikko oli käsikopelolla tunnustellen aivan puhdas. Ei pehmusteita. Siinä syy, miksi haukka ei ole pesinyt. Tyhjensin pesään muovipussillisen puuvajan pohjalta kerättyä mujua. Nyt luulisi kelpaavan...

Poistullessani tapasin talon isännän Matti Heikkilän, jonka kanssa vierähti pitkä tovi jutustellessa. Samalla sain tiedon toisestya pesälaatikosta rantaladolla, jonka kävin myös huoltamassa. Nyt olisin valmis lyömään vetoa, että toisessa näistä pesii tulevana kesänä tuulihaukka!

Kotipihaan viritin iltapäivän kuluksi yhden sirkkuverkon pyyntiin kauraruokinnan viereen. Kahdessa tunnissa verkosta tuli aiemmin rengastamani tali- ja sinitiainen, potrassa kunnossa oleva hippiäinen, sekä kaksi keltasirkkukoirasta, toinen 2-kv ja toinen +2-kv, eli viime vuonna ja sitä aiemmin syntyneet sirkut. Molemmat niukassa rasvassa, mitä ihmettelen. Ruokinnan tuntumasta saamani tiaiset kun ovat olleet tosi tukevassa kunnossa, hyväkuntoisina valmiita pesimäkauden koetuksiin. 

Hippiäiskoiras, 2-kv, tuhdissa kunnossa, eli kehossa runsaasti rasvaa.