Munamuseossa

Eilen tein työpaikkani kolleegojen Emma-Sofia Hyytiäisen ja Ilpo Hanskin kanssa tutustumiskäynnin Luonnontietellisen museomme suljetulle osastolle eli munamuseoon. Tämä hengästyttävän hieno museokokoelma ei ole yleisölle avoin, ja siellä vierailu oli pitkittynyt eiliseen saakka, vaikka jo vuosia sitten tuumin, että munamuseo on nähtävä.

Tuli kyllä harras olo huolella ylläpidetyn kokoelman äärellä. Luomus on saanut munat vuosien saatossa yksityisiltä keräilijöiltä, jotka harrastivat asiaa aikana, jolloin munankeruuta ei kyseenalaistettu. Museon puolesta kokoelmaa vaali hiljattain eläkkeelle siirtynyt Torsten Stjernberg, jolle nostan hattua tunnontarkasta työstä.

Museokaapistossa, valolra suojassa, vanulla pehmustetuissa rasioissa kellii tuhansia munia, joiden mittatiedot ja paino on koottu tietokantaan. Mukana on joukko hyvin harvinaisia ja sukupuuttoon kuolleita lajeja, kuten vaikkapa muuttokyyhky ja siivetön ruokki. Tuntui varsin jännittävältä istua hetkeksi Torstenin eli Totin työpöydän ääreen ja mitata ja punnita muutama isokihun muna, jotka on hiljattain toimitettu kokoelmaan.

Munamuseosta löytyy lisätietoja Luomuksen sivuilta:
http://www.luomus.fi/fi/elaintieteelliset-kokoelmat/munakokoelma

Sisäänkäynti munamuseoon

Kalalokin ja ruusulokin munat.

Sisämaan seurantapyyntihommia Tuusulanjärvellä

Sisämaan seurantapyynti on verkkorengastushanke, jolla pyritään saamaan selvää mm. pesintöjen onnistumisesta. Vakioidut pyynnit aloitetaan toukokuun alussa ja niitä jatketaan elokuun loppun noin 10 päivän välein. Perustimme uuden SSP-paikan Sepon kanssa tuonne Tuusulanjärven rantamille, Rantamon kosteikon tuntumaan, Kurjensuolle. Huhtikuun puolella raivasimme kymmenkunta verkkopaikkaa ja eilen sain kunnian "korkata" tämän uuden paikan. Ihan leppoisa aamu siitä tuli. Aamu oli kylmä, jäätä sai tuulilasista raapata ja pitkät kalsarit oli tarpeen aamun tunteina.
Klo 5 mennessä verkot oli avattu ja vetäydyin aamukaffelle autoon. Tuuli oli heikkoa ja aurinko alkoi pian paahtamaan siniseltä taivaalta. Ei mikään muuttoaamu. Punajalkaviklo tyyttäili maisemassa, härkälintu lauloi ja samoin teki heinätavi, jolla saattoi olla naaras hautomassa. Hienoja lintuja!
Klo 10 mennessä oli eka SSP hoidettu. Verkoista tuli 24 lintua, näistä 8 peippoa, 4 pajusirkkua, 4 sinitiaista, 2 talitiaista, 2 punarintaa, 2 mustarastasta, 1 laulurastas ja 1 satakieli, jonka kuva on tuossa alla. Ensi kierroksella hyönteissyöjien osuus lienee huomattavasti suurempi, sillä silloin kevät on jo ihan toisenlaisessa vaiheessa.

Jotkut linnut inhoavat kameraa yli kaiken. Tämä satakieli lukeutui näihin, kunnon profiilikuvaa en saanut vaan tällaisen "vääntyneen" vain.

Pöllöilyä

Vaisuksi näyttää jäävän pöllökevät pöntöissäni, vaikka edelleen on pieni määrä lehtopöllön ja varpuspöllön pönttöjä tarkastamatta. Viime viikolla, tiistain seutuvilla kävin viirupöllön pöntöllä Tuusulassa jossa nyt näyttää pesintä onnistuvan. Pöntöstä lähti emo, ennen kuin haavia saatiin pöntön suulle. Arka yksilö siis. Pöntössä oli kaksi juuri kuoriutunutta poikasta ja yksi muna. Tämä oli hyvä uutinen, sillä edellisen kerran tämä pari on saanut poikasia vuonna 2012 (oletan samaksi pariksi, mutta tietty koiras tai naaras tai molemmatkin ovat voineet vaihtua). Keväällä 2013 munat päätyivät näädän suuhun ja 2014 pöntössä ei ollut munia lainkaan, vaikka pari oli reviirillä. Täytyypä loppuviikolla käydä katsomassa viirun poikasia ja rengastaa, kun alkavat varmaankin olla sitten sopivan kokoisia.

Vapun aika tuli vietettyä Raaseporissa Antskogissa. Ohjelmassa oli simaa, munkkeja, saunomista yms. Juu, ja muutaman pöntön tarkistus. Syksyllä laitoin lehtopöllön reviirille uuden pöntön, noin 500 m päähän viimevuonna asutusta pöntöstä. Katsoimme sen Jannen kanssa ensimmäiseksi. Tuli mentyä pöntölle ns. takki auki asenteella, ja niinpä pöntöstä livahti haavin ulottumattomiin naaraspöllö. Ärsyttävää! Tuskaa lievensi se, että pöntössä oli viisi poikasta. Kolme oli juuri tullut rengastusikään, vaikka silmät olivat vielä kiinni, mutta kaksi pikkuisinta jäi rengastamatta. Reviirin muista kolmesta pöntöstä kaksi oli oravan risuvarastona (poistin) ja kolmas muuten vaan tyhjä. Näillä nurkilla huuteli viirupöllökin pari vuotta sitten sen verran pitkään, että vein kaverille pöntön. Nyt viirua ei ole enää näkynyt tai kuulunut, joten otin pöntön alas. Sehän pitää sijoitella jonnekin...

Lehtopöllön poikanen, silmät vielä ummessa. Siiven pituus 55 mm.