Munamuseossa

Eilen tein työpaikkani kolleegojen Emma-Sofia Hyytiäisen ja Ilpo Hanskin kanssa tutustumiskäynnin Luonnontietellisen museomme suljetulle osastolle eli munamuseoon. Tämä hengästyttävän hieno museokokoelma ei ole yleisölle avoin, ja siellä vierailu oli pitkittynyt eiliseen saakka, vaikka jo vuosia sitten tuumin, että munamuseo on nähtävä.

Tuli kyllä harras olo huolella ylläpidetyn kokoelman äärellä. Luomus on saanut munat vuosien saatossa yksityisiltä keräilijöiltä, jotka harrastivat asiaa aikana, jolloin munankeruuta ei kyseenalaistettu. Museon puolesta kokoelmaa vaali hiljattain eläkkeelle siirtynyt Torsten Stjernberg, jolle nostan hattua tunnontarkasta työstä.

Museokaapistossa, valolra suojassa, vanulla pehmustetuissa rasioissa kellii tuhansia munia, joiden mittatiedot ja paino on koottu tietokantaan. Mukana on joukko hyvin harvinaisia ja sukupuuttoon kuolleita lajeja, kuten vaikkapa muuttokyyhky ja siivetön ruokki. Tuntui varsin jännittävältä istua hetkeksi Torstenin eli Totin työpöydän ääreen ja mitata ja punnita muutama isokihun muna, jotka on hiljattain toimitettu kokoelmaan.

Munamuseosta löytyy lisätietoja Luomuksen sivuilta:
http://www.luomus.fi/fi/elaintieteelliset-kokoelmat/munakokoelma

Sisäänkäynti munamuseoon

Kalalokin ja ruusulokin munat.

Munamuseon interiööriä.

Yllä kuikan, alla tundrakuikan munat.