Huuhkajia tänä vuonna ynnä muuta

Kävimme Sini-Marian kanssa viikonlopun alkumetreillä onnekkaalla huuhkajan pesällä. Pesässä oli iloksemme kolme poikasta. Viime vuonna samaan ajankohtaan ajoitetulla käynnillä ihmettelimme tyhjää pesäkuoppaa, jossa merkkien mukaan oli ollut poikasia. Toivottavasti näitä kolmea sisarusta ei kohtaa nyt mikään ihmislähtöinen tuho. Kaikenlaisia hiippareita kun on liikkeellä...
Saapuessamme paikalle lennähti naaras pesältä varsin etäälle. Saimme siis operoida rauhallisin mielin, kun tällä kertaa ei ollut hirmuista uhkaa ilmassa. Poikasista kaksi rengastettiin, mutta kolmas, se pienin, jätettiin renkaatta, sillä koipi oli vielä siksi ohuenpuoleinen. Vajaassa varttitunnissa pesä oli ns. hoidettu ja poistuimme paikalta pakolliset dokumenttikuvat otettuamme.

Viikonlopun muuta ohjelmaa oli harmaapäätikan pesällä käynti. Tikanpoikasten rengastusyrityksestä luovuttiin, sillä poikasten saaminen ulos pesäkolosta osoittautui tikkaongesta huolimatta mahdottomaksi. Muutama järvenpääläinen tuulihaukan pesälaatikko osoittautui asumattomaksi, mutta yhdessä emo hautoi viittä munaa. Tuulihaukka siis pesii Järvenpäässä nyt jo kolmantena perättäisenä vuotena.

Poikanen palautettiin pesäkuoppaan rengastuksen jälkeen, jossa se saman tien sulki silmänsä ja kävi torkkumaan. 

Sini-Maria totesi pöllönpoikasen tuoksuvan hiukkasen pahalta. Johtuisiko raakaravinnosta...