Eilisaamu meni taas peltosirkkujen parissa: sain kiinni Tuusulan Vanhakylän renkaattoman peltosirkun ja merkkasin sen peltosirkkuhankkeen värirenkailla. Nyt koko kolmen koiraan porukka on värirengastettu. Olen tyytyväinen.
Ilta vierähti jälleen huuhkajien parissa. Neljän hengen tehoryhmämme (Seppo, Mikko, Dick & minä) etsi huuhkajanpoikia Keski-Uudenmaan rinteillä ja nyt löysimme kaksi poikasta. Toinen poikasistahan sai renkaan jo viime viikolla, ja nyt oli toisen vuoro. Viimeviikkoinen huuhkajanpoika (kuvassa alla) keräsi lisää painoa torstai-illasta (1 456 g) maanantai-iltaan (1 694 g) peräti 238 grammaa.
Tänään aamulla suuntasimme Sepon kanssa Tuusulanjärven rantamille, Seittelin kosteikolle. Talven ja kevään aikana Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. kunnosti kosteikon lintujen pesimäsaaria poistamalla puustoa ja pensaikkoa. Saaret olivat pahan kerran pöheköitymässä ja kasvamassa umpeen. Kevään tullen oli ilmiselvää, että tehty työ ei mennyt hukkaan. Toukokuussa laskin saarilta ennätysmäärän naurulokkeja (muistaakseni 1 285), ja tänään näytti siltä, että suurin osa toukokuisista linnuista oli yhä paikalla. Pesiä oli jokaisella kosteikon kolmesta saaresta, mutta runsaimmin itäisellä ja lounaisella saarella, joiden keskellä on kohtalaisen kokoinen soraikko. Pesinnät näyttivät sujuneen mainiosti: poikasia oli runsaasti ja näimme ainoastaan yhden kuolleen poikasen. Pikkulokkien ja kalatiirojen suosimalla lounaisimmalla saarella kävimme vain pikaisesti, sillä täällä haudonta oli vielä kesken. Tarkoituksena on palata saarille juhannuksen jälkeen rengastamaan poikasia hieman enemmänkin. Tänään merkkasimme noin 80 naurulokin poikasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti