11.6.2014 Kurahousut jalkaan ja maastoon - Kolsan lammikoilla linnustoa kartoittamassa

Linnustoselvitykset ovat lempilapsiani - ne ovat oman työurani peruskauraa, mutta aina erilaisia ja aina yhtä kiehtovia. Linnustoselvityksessä koetetaan selvittää rajatun alueen linnusto, johon kuuluvat sekä pesivät että ruokailevat ja lepäilevät linnut. Pesimälinnut eivät antaudu selvityksen tekijälle tuosta noin vaan, ja siksi kohteelle on tehtävä useita käyntejä, jotta kartalle saadaan aikaiset ja myöhäiset pesijät, yöaktiiviset ja muuten vaan vaikeasti havaittavat.

Lintuyhdistyksemme Apus ry. on tehnyt maksua vastaan puolen tusinaa vaativaa linnustoselvitystä. Tällaisena välivuonna, kun tilauskanta on nollassa, olemme Apuksen porukoilla tehneet selvityksiä yhdistyksemme toimialueen mielenkiintoisista kohteista. Tänä vuonna kohteita ovat olleet Kolsan lammikot Tuusulassa ja Kaanaan vanha metsä Nurmijärvellä.

Yhdistyksen harrastustyönä tekemiä selvityksiä ei rahan valta sanele, joten olemme voineet tehdä useita käyntikertoja kohteille. Tällä toivon mukaan saadaan runsaasti havaintoaineistoa, ja siten hyvä käsitys alueiden linnustosta.

Tänään oli kalenterin mukaan oma kartoitusvuoroni, ja niinpä hurautin ennen työpäivää pariksi tunniksi Tuusulan Jokelaan, Kolsan lammikoille. Lammikot ovat vanhoja savenottokuoppia, jotka ovat täyttyneet pinta- ja pohjavesistä. Koska selvitysalueemme pinta-ala on alle 10 hehtaaria, riitti parin tunnin käynti mainiosti jokaisen lammikon tarkastamiseen. Kurahousut vedin tietenkin jalkaan, sillä kesäkuussa rehevien kasvupaikkojen kasvillisuus on jo lähes metrin korkeaa ja varhain aamulla kasteesta märkää. Uskon, että kura- eli sadehousut jalassa linnustokartoittaja näkee enemmän. Syy on yksinkertainen: voi mennä sinne minne haluaa eikä tarvitse pelätä pelihousujen kastumista. Hommasta tulee selkeämpää, kun keskittyminen kohdistuu ainoastaan lintujen ääniin ja liikkeisiin.

Aamu oli mainio näillä lampareilla: liejukana uiskenteli vesikasvillisuuden suojiin jotakin nokassaan - ehkä ruokaa hautovalle puolisolle? Haapanoita näkyi lähes kymmenkunta - eiköhän joku niistä myös pesi. Telkän jälkikasvua oli kahdella kolmesta lammikosta. Sinisorsia oli samoin kahdella lammikolla, mutta tavinaaraasta riitti vain yhdelle lammikolle. Hienoa oli nähdä mustakurkku-uikkuja kahdella lammikolla. Oli neljän poikasen poikue ja yksinäinen lintu jähmettyneenä keskelle lammikkoa - vartioiko se hautovaa naarasta tai pieniä poikasia?

Tuossa alakuvassa on lammikoista keskimmäinen. Reunametsässä mekasti pystötiaispari.