Ajatuksenani oli koettaa reviirilaulavan ruisrääkän haavipyydystystä rengastusta varten. Käytännössä homman pitäisi toimia siten, että ruisrääkkä houkutellaan äänen avulla aivan lähelle ja liikkumattomana pysyttelevä haavihenkilö kaataa pystyssä olevan haavin rääkän päälle. Kuulostaa käsittämättömän yksinkertaiselta!
Saavuimme Keravanjärventien pelloille pian klo 23 jälkeen ja ensimmäinen ruisrääkkä kuultiin saman tien melko kaukaa pellolta. Seuraava rääkkä oli lähellä, juuri niitetyn sängen ja niittämättömän rajalla. Asetuin haavi tanassa maahan istumaan ja koetin olla liikkumatta. Houkutusääni sai rääkän lentämään sivulleni, noin 25 metrin päähän, mistä se tuijotti minua, arvattavasti syvästi epäluuloisena. Muutaman laulunuotin päästettyään se totesi, että meikäläisen yritys on ala-arvoinen ja lensi editseni sinne missä oli alunperinkin. Jaahas, kohti seuraavaa... Ajelimme hitaanpuoleisesti eteenpäin ja pidimme kirjaa havaituista rääkistä. Koetimme löytää tien lähellä raksuttavan yksilön uutta haavikokeilua varten. Seuraava lintu oli ilmeisesti liian kaukana, sillä se ei tainnut liikahtaa tuumaakaan meitä kohti. Suurin osa rääkistä oli viljapellossa, jonne ei ollut mitään syytä lähteä kasvustoa sotkemaan. Ei tämä nyt niin kovin helppoa olekaan!
Peltoalueen viimeisellä pysähdyspaikalla nousimme autosta ja etuoikealla laulaa putputti viiriäinen! Olipa hauska yllätys. Kovin harvoin näitä on tullut vastaan. Ruisrääkkien lukumääräksi saimme 12 noin 5 km matkalla. Näin jälkeenpäin tuumien tuntuu siltä, että alueella on varmasti enemmän rääkkiä. Polkupyörällä liikkumalla ja tihein pysähdyksin olisi luku varmasti ollut suurempi.
Ajelimme takaisin pellon toista laitaa ja kuulimme arvaukseni mukaan vielä muutaman uuden rääkän, mutta niiden erottaminen jo havaituista tuntui mahdottomalta. Vielä kokeilimme haavihommaa kertaalleen, mutta rääkkä pysytteli kaukana.
Suuntasimme kotia kohti, mutta päätimme kuunnella vielä kotinurkilla Ristikydön seudun rääkät. No, täältä löytyi kesantopellosta innokkaasti raksuttava kaveri ja aivan tien vierestä. Menin haavi tanassa maahan ja laitoin houkutusäänen soimaan. Rääkkä suorastaan syöksyi paikalle, se hyöri ja pyöri ympärilläni ja törmäsi kahdesti jalkaani, mutta ongelma oli nyt se, että se oli liian lähellä! Haavi oli liian iso ja kömpelö ja rääkkä tuossa aivan vieressä, mutta tavoittamattomissa. Huvittava tilanne! Muutaman minuutin jälkeen jätimme hänet rauhaan ja lähdimme nukkuhommiin.
No, seuraavana iltana palasin paikalle ja laitoin verkon pyyntiin. Illan pimettyä ruisrääkkä alkoi tuon erikoisen laulunsa, jonka se niin hyvin osaa. On se mainio! Lintu meni helposti verkkoon, painoa 154 grammaa ja siiven pituus 145 mm. Ruisrääkän haaviminen taitaa vaatia salaista erikoisosaamista josta meikäläiselle ei ole kerrottu ihan kaikkea...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti